Vi ber att du kvitterar räddningsplanen som läst när du har studerat den.
Du kan kvittera att du har läst räddningsplanen på nedre delen av den här sidan.
Innehåll
Inledning
Räddningsplanens upprättande, uppdatering och kommunicering är baserade på kraven i räddningslagen (379/2011). I den här räddningsplanen finns förklaringen:
- bedöma faror och risker ur slutsatserna;
- säkerhetsplaner för byggnaden och utrymmen som används i verksamheten;
- information om förebyggande av olyckor samt agerande vid olyckor och farosituationer lämnas till dessa personer;
- eventuella andra åtgärder i anslutning till objektets egen oberoende risk (räddningslagen 379/2011, 15 §.)
Räddningsplanen ska hållas uppdaterad och den ska kommuniceras på ett nödvändigt sätt till personerna i byggnaden eller ett annat objekt (Statsrådets förordning om räddningsväsendet 407/2011, 2 §.)
I räddningslagen finns även andra krav på säkerheten, varav de viktigaste är:
Byggnadens ägare och förvaltare samt verksamhetsutövare ska för egen del se till att byggnaden, konstruktionen och omgivningen hålls i sådant skick att:
- risken för att en brand uppstår, uppsåtligt antänds eller sprider sig är minimal;
- personer som befinner sig i byggnaden kan lämna byggnaden eller räddas på annat sätt vid brand eller annan akut fara;
- räddningsåtgärder vid brand eller annan olycka är möjliga;
- räddningspersonalens säkerhet har beaktats (räddningslagen 379/2011, 9 §.)
Följande utrustningar och anordningar ska hållas i funktionsdugligt skick samt underhållas och inspekteras på vederbörligt sätt:
- släcknings-, räddnings- och bekämpningsutrustning;
- anordningar som underlättar släcknings- och räddningsarbetet;
- brandvarnare, larm och andra anordningar som varnar vid risken för olyckor;
- skyltning och belysning av utrymningsvägar;
- utrustning och anordningar i skyddsrum (räddningslagen 379/2011, 12 §.)
Byggnadens ägare och förvaltare samt verksamhetsutövare ska för egen del:
- förebygga att det uppstår bränder och andra farosituationer
- vara beredd på att skydda personer, egendom och miljön vid farosituationer;
- vara beredd på att släcka bränder och andra räddningsinsatser, som de självständigt klarar av;
- vidta åtgärder som säkerställer att utrymning kan ske vid brand och andra farosituationer samt åtgärder som underlättar räddningsinsatsen (räddningslagen 379/2011, 14 §.)
Basuppgifter om objektet
- Huoneistojen vuokraus
Basuppgifter
| Fastighetens namn | Niiralan Kulma Oy Pistokatu 1 |
|---|---|
| Fastighetens adress |
Pistokatu 1 70820 KUOPIO |
| Antal lägenheter | 21 |
| Hustyp | Lofthus |
| Våningstal | 2 |
| Fastighetens byggnadsår | 1991 |
| Fastighetens ägare |
Niiralan Kulma Oy
http://www.niiralankulma.fi/toimisto |
| Disponentbyrå |
Niiralan Kulma Oy
http://www.niiralankulma.fi/toimisto |
| Kvartersnummer | 161 |
Organisation
| Fastighetsförvaltare |
Mikko Kinnunen Niiralan Kulma Oy tfn 044 7655349 mikko.kinnunen@niiralankulma.fi |
|---|---|
| Skyddschef |
Olli Kuronen tfn 044 7655372 olli.kuronen@niiralankulma.fi |
Övriga uppgifter
Objektet hör till följande räddningstjänst: Pohjois-Savo.
| Uppvärmningsmetod | Fjärrvärme |
|---|---|
| Huvudvattenkran | Lämmönjakohuone, C- talon pääty |
| Värmefördelningsrum | C- talon pääty |
| Elcentral | C- talon pääty |
| Fastighetsskötsel | Niiralan Kulma Oy tfn 044 7655 jourtelefon 044 7655499 |
| Elleverantör | Kuopion Energia |
| Försäkringsbolag |
LähiTapiola
tfn 0800 04531 http://www.lahitapiola.fi/ |
| Samlingsplats | Kiinteistön parkkialue |
| Rörlås | Putkilukot sijaitsevat teknisen tilan oven vieressä |
Viktiga telefonnummer
Fastighetens viktiga nummer
| Uppdrag | Namn | Telefonnummer | Journummer |
|---|---|---|---|
| Servicebolag | Niiralan Kulma Oy | 044 7655 | 044 7655499 |
| Namn | Telefonnummer | |
|---|---|---|
| Brandsläckare: Serviceperson | Savon Palokalusto | 017 2647220 |
Övriga viktiga nummer
| Företagare | Telefonnummer | Jourtider |
|---|---|---|
| Allmänt nödnummer | 112 | 24 h |
| Giftinformationscentralen | 0800 147 111 | 24 h |
Riskbedömning
Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Arviointi on kohdistettu arkisempiin asioihin ja luvun lopussa on esitetty johtopäätökset.
Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.
Vaaratilanteet:
Tulipalo
Vesivahinko
Kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen ja muut vastaavat tapaturmat
Myrskyvauriot ja muista sääoloista johtuvat vaarat, kuten talvella lumen tai jään putoaminen ihmisten tai omaisuuden päälle tai esimerkiksi piha-alueella puiden kaatuminen kovassa tuulessa
Ulkoiset vaarat, kuten liikenneonnettomuus lähialueella tai säteily- ja kaasuvaarat
Katkot tai häiriöt sähkön, veden tai kaukolämmön jakelussa
Ilkivalta, ryöstö tai murto.
|
Risk Skäl |
Följder | Åtgärder och säkerhetsarrangemang |
|---|---|---|
|
Vesivahinko Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen). |
Mahdolliset omaisuusvahingot | Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, ilmoitetaan puutteista, käytetään kodinkoneita (pesukoneet) vain valvottuina, laitteiden uusimisen myötä suositellaan aina vuotokaukaloa, pidetään sadevesiviemärit kunnossa. |
|
Vahingonteot, varkaudet Mm. graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot. |
Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla olevala puukasa) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat. | Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta vahingossa ovia, esimerkiksi irtaimistovaraston ovea. Lukitukseen ja valaistukseen liittyvät puutteet ilmoitetaan kiinteistöhuollolle. |
|
Tulipalo Asuinkiinteistöissä tilastollisesti suurin tulipalojen aiheuttaja on ruuanlaitto, avotulen käyttö sekä viallisten sähkölaitteiden käyttö. Monesti tulipalojen alkamiseen liittyy ihmisen toiminta tai huolimattomuus. Huoneistoissa ja varastoissa on yleensä paljon tavaraa, joka tulipalotilanteessa toimii palokuormana. Toisinaan tulipalo voi aiheutua myös ihmisestä riippumatta, esimerkiksi viallisessa tai huoltamattomassa sähkökeskuksessa (esim. oikosulut). Tulitöiden tekeminen on aina tulipaloriski. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot | Avotulen käyttö ja ruuanlaitto vain valvottuna. Rikkinäisten sähkölaitteita ei saa käyttää (tapaturma- ja tulipaloriski). Myöskään isompia kodinkoneita (pesukoneet) ei tule käyttää ilman valvontaa. Asuinhuoneistoihin suositellaan sammutuspeitteiden hankintaa. Yhteisissä tiloissa, porraskäytävissä, kulkukäytävillä ja rakennuksen seinustoilla ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Myöskään sähkötiloissa ei säilytetä ylimääräistä tavaraa. Jätepisteellä jätteet tulee lajitella asianmukaisesti eikä sinne saa jättää huonekaluja, vaan ne tulee hävittää asianmukaisesti. Mahdolliset tulityöt suoritetaan tulityölupaprosessin mukaisesti. Irtaimistovarastoissa ei saa säilyttää palavia aineita. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella. |
|
Tapaturma tai sairauskohtaus Esimerkiksi talvella liukkaus saattaa johtaa kaatumisiin tai kompastumisiin. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Katualueelle voi pudota tavaroita. Henkilökohtaiset sairaudet, kuten epilepsia tai diabetes, voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Erityisesti vanhemmilla asukkailla sairauskohtauksien mahdollisuus kasvaa. Todennäköisimmät tapaturmat sattuvat kuitenkin kotona, esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä. Näitä ovat esimerkiksi pienet palovammat tai viillot. Kotona voi sattua myös sähkötapaturma, jos käytetään viallisia sähkölaitteita tai esimerkiksi kännykän akku vioittuu. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. Pienet haverit asuinkiinteistöissä todennäköisiä. Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara. |
Asukkaiden havaitessa puutteita, esimerkiksi liukkauden torjunnassa tai rikkinäisiä valoja, tulee niistä ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoon tai yhtiön hallitukselle. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa talvella liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Yleisten tilojen kunnossapidosta huolehditaan ja varmistetaan, että esimerkiksi kulkureiteillä ei ole ylimääräistä tavaraa. Suositellaan että asukkaat hankkivat kotiinsa tavanomaiset ensiaputarvikkeet (laastareita, haavojen hoitoaineet jne) ja opettelevat käyttämään niitä. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella. |
|
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto. |
Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkilliset tai suunnitellut sähkökatkot eivät lyhytaikaisesti aiheuta asumiseen suurempia ongelmia, mutta pidentyessään hankaloittavat asumista merkittävästi. | Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta asukkaita suositellaan varautuvan niihin kotivaralla, jonka perusajatus on että kaikkien tulisi pärjätä kotioloissa 72 tuntia omavaraisesti. Kotivaraan ja omatoimiseen varautumiseen lisätietoja suomalaisten viranomaisten ja yhdistysten perustamassa 72 tuntia - sivustolla. Jos asukkaalla on vaikeuksia tulla toimeen omatoimisesti, tulee katkotilanteisiin varautua vakavammin ja olla valmiina hakemaan myös ulkopuolista apua. Asukkaiden on hyvä huomioida myös naapurit arjessa. Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon. Vesivuotojen osalta vesikalusteissa on myös linjasulut, jotka on mahdollisuuksien mukaan suljettava välittömästi isomman vahingon estämiseksi. |
|
Poikkeustilanteet Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma. |
Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi. | Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. |
Slutsatser av faro- och riskbedömningen
Kohde on käyttötarkoitukseltaan asuintalo, ja siihen liittyvät arkiset vaarat ja riskit ovat tähän sidottuja. Yleisimmät tapahtumat asuinkiinteistöissä ovat tapaturmia, ja tilastollisesti ne tapahtuvat todennäköisesti asuinhuoneiston sisällä. Normaaliin asumiseen liittyy myös liukastumiset ja kompastumiset piha-alueella tai portaikoissa. Arkijärjen käytöllä pystytään ehkäisemään monia tapahtumia, ja havaituista puutteista tulee aina ilmoittaa eteenpäin.Skyddschef
Det har utsetts en skyddschef för fastighetesbolaget som för sin del svarar för bolagets säkerhet. Skyddschefen står som föredöme för säkerheten för husbolagets övriga boende. Skyddschefens uppgifter varierar beroende på situationen.
| Skyddschef |
Olli Kuronen tfn 044 7655372 olli.kuronen@niiralankulma.fi |
|---|
Uppgifter under normala förhållanden
- Leder fastighetens säkerhetsfrågor administrativt och operativt.
- Ansvarar för fastighetens säkerhet under normala förhållanden och undantagsförhållanden samt för att skyddsinstruktionerna iakttas och uppdateras.
- Ansvarar för utbildning av personer som ingår i skyddsorganisationen och deras kunskaper om olyckor och hotfulla situationer.
- Uppdaterar räddningsplanen
- Lägger fram förslag vid behov för att förbättra säkerhetenr.
- Övervakar att fastigheten är i det skick som lagar, förordningar och bestämmelser förutsätter.
- Övervakar ändrings- och reparationsarbeten som utförs i fastigheten.
Säkerhetsarrangemang
Släckningsutrustning
| Placering | Släckningsutrustning | Beskrivning |
|---|---|---|
| Tekninen tila | Brandsläckare | Peltafire S6, 6l nestesammutin |
- minst en gång om året, eftersom handsläckare utsätts för faktorer som påverkar brandsläckningsfunktionen, till exempel fukt, vibrationer eller temperaturväxlingar (platser utomhus)
- minst vartannat år (platser inomhus)
Säkerhetsanordningar
VVS-larmsystem
VVS-larmsystemet meddelar om eventuella felsituationer i fastighetstekniken.
| Placering | Teknisentilat ulkoseinässä |
|---|---|
| Beskrivning | Merkkivalo |
Brandsäkerhet
Räddningsstegar
Fastigheten har fönster och balkonger vars nedre kanter ligger högre än 3,5 meter över marken. Fönstren och balkongerna används som nödutgångar och det har monterats permanenta stegar till dem för att underlätta evakueringar.
Utrymningsvägar
Principen för säker utrymning är att man i varje ögonblick kan avlägsna sig från bostadsbyggnadens samtliga utrymmen via två vägar utan att behöva använda nycklar eller andra öppningsdon. Det ska gå att avlägsna sig även i mörker, varför passagerna alltid ska vara framkomliga. Eftersom fastigheten har 2 våningar, kan en utrymningsväg vara ett fönster. Då hjälper räddningstjänsten till att evakuera byggnaden i nödsituationer. Det får inte förvaras saker framför utgångarna. (Miljöministerietreglering av brandsäkerhet i byggnader.)
Utgångarna och dörrarna i lokaler som leder till utgångarna ska vara lätta att öppna inifrån i nödsituationer.
En dörr kan vara låst för att till exempel förhindra olovligt intrång utifrån, men under normal användning av lokalen ska dörren kunna öppnas inifrån utan en nyckel.
Övriga arrangemang
Laddningsstation för elbilar
| Placering | Lautauspaikkoja pyörävaraston seinustalla parkkipaikalla ja A-talon päädyssä |
|---|
Rökplats
| Placering | Pyörävarastorakennuksen takana katos |
|---|
Riktlinjer
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Kohteen osoite on Pistokatu 1, 70820
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Tulipalo
Pelasta
- Suorita tilannearvio. Pelasta välittömässä vaarassa olevat.
- Varo hengittämästä savua! Savu on erittäin myrkyllistä ja hengitettynä aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti.
Varoita
- Varoita muita rakennuksessa olevia tulipalosta ja uhkaavasta vaarasta.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Hälytä
- Soita hätänumeroon 112 turvallisesta paikasta.
- Kerro kuka olet, missä palaa (osoite ja kerros), mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Sammuta
- Suorita alkusammutus mahdollisuuksien mukaan.
- Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla se sammutuspeitteellä.
- Sähkölaitepalossa katkaise laitteen virta, tämän jälkeen voit aloittaa ensisammutuksen.
Rajoita
- Poista lähellä olevat tulenarat esineet ja syttyvät aineet.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla ikkunat ja asunnon ovi poistuessasi.
Opasta
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle tai järjestä opastus. Esimerkki: yksi henkilö opastaa parkkipaikan reunassa ja toinen rakennuksen vieressä.
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Kiinteistön parkkialue
Sairauskohtaus tai tapaturma
Selvitä ja tarkista
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Pistokatu 1, 70820
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Aikuisen peruselvytys
Sydänpysähdyksen tunnistaminen
- peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
- joka ei hengitä
- jonka hengitys ei ole normaalia
- äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen
Hätäilmoitus
- Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
- jos henkilö ei reagoi
- jos henkilö ei hengitä normaalisti
- Jos elvytät henkilöä yksin
- aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
- voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita
Paineluelvytys
- Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
- painelukohta on rintalastan alaosa
- toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
- paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
- Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella
Puhalluselvytys
- Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
- Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
- rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
- Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua
Toiminta kokoontumispaikalla
Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava pelastuslaitokselle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava pelastuslaitokselle, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, siirrytään turvallisempaan paikkaan (etäämmälle rakennuksesta tai läheiseen rakennukseen tilapäisesti). Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia, pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista.
Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa.
Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Kuuntele autettavaa.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
Toimintaohjeet
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku tai kalustesulku, jos mahdollista.
- Veden pääsulku: Lämmönjakohuone, C- talon pääty
- Vesivahinkotilanteessa ilmoita välittömästi huoltopäivystykseen Niiralan Kulma Oy, 044 7655499.
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Sähkökatkot
Toiminta sähkökatkon aikana:
- Tarkista ensin sulakkeet. Jos ne ovat ehjät, selvitä toimivatko naapurisi tai naapuritalojen sähköt.
- Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, on häiriö jo tiedossa ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Useimmilla sähköntoimittajilla on nauhoitettu häiriötiedote vikapalvelunumerossa, joka kertoo tiedossa olevan sähkökatkotilanteen alueellasi.
- Mikäli sähköjen palauduttua sähköt käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, saattaa syynä olla sähköverkon nollajohtimen katkeaminen. Tästä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Näissä tilanteissa katkaise sähkö pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajasi vikapäivystykseen.
- Sähkökatkon jatkuessa pidempään varaudu etenkin talvisaikaan lämpimin vaattein sekä tarvittaessa kotivaran avulla.
Hyvä tietää sähkökatkon aikana
- päällä olleet sähkölaitteet (esim. liesi tai uunit) tulee sammuttaa, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa
jääkaappi ja pakastin sammuvat ja niiden avaamista kannattaa välttää, jotta elintarvikkeet eivät ala pilaantua
vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä - jääkaappi ja pakastin sammuvat ja niiden avaamista kannattaa välttää, jotta elintarvikkeet eivät ala pilaantua
- vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä
Ennakoiduista sähköpulatilanteista pyritään tiedottamaan etukäteen. Aina tietoa ei ole mahdollista antaa etukäteen. Seuraamalla viranomaistiedotusta esimerkiksi YLE:n kautta saat tietoa ennakoiduista sähkökatkoista.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia.
Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
- Siirry sisälle.
- Pysy sisällä.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.
Kaasuvaara
Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta tai kännykän kautta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita.
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä
- yläkerroksissa on paras suoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti. Mitä tiiviimmäksi rakennuksen saat, sitä hitaammin kaasu tunkeutuu sisälle.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa. Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle
Sisälle suojautuminen on säteilyvaaratilanteessa ensisijainen suojelutoimenpide.
Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja.
Joditabletit
Joditablettien ottaminen on toissijainen tukitoimi, jota suositellaan enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville.
Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletteja tulisi olla 2 per henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville.
Suojaa ruokasi ja juomavesi
Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä.
Ulkona liikkuminen
Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Befolkningsskydd
Fastigheten har inget eget skyddsrum. Fastigheten ingår i det allmänna befolkningsskyddet. Räddningsväsendet har beredskap för regionalt befolkningsskydd. Räddningsväsendet har också beredskap för aktioner i exceptionella situationer. Centrala uppgifter är att upptäcka hot och varna om dem, upprätthålla möjligheter att skydda befolkningen samt se till räddningsaktioner och de extra resurser som behövs för dem. Målet är att verksamheten är så effektiv som möjligt i olycks- och katastrofsituationer under exceptionella förhållanden.
Den regionala räddningstjänsten utarbetar planer för befolkningsskydd tillsammans med kommunerna i regionen. Räddningstjänsten ansvarar även för den egna organisationens beredskap gällande befolkningsskyddet samt beredskap för självständig organisering vid undantagstillstånd. De arrangemang för räddning, första hjälpen, sjuktransporter samt underhåll som behövs inom befolkningsskyddet etableras först vid undantagstillstånd. I hela landet finns ca 85 000 personer som anlitats för dessa uppgifter.
Det finns totalt 110 000 skyddsplatser i offentliga skyddsrum i Finland. Myndigheterna ger anvisningar via radion, om man ska förflytta sig till skyddsrummen, och information om vilka skyddsrum människorna ska söka sig till. Förflyttningen till skyddsrum sker således alltid på uppmaning av myndigheterna. Olyckor som sker under normala omständigheter kräver i allmänhet aldrig att man ska söka skydd i skyddsrum, utan det räcker med att ta skydd inomhus.
Det närmaste allmänna skyddsrummet för fastigheten är Lippumäen kalliosuoja och det finns vid adressen:
Petosentie 870820 Kuopio