Innehåll

1. Inledning
2. Basuppgifter om objektet
   1. Basuppgifter
   2. Organisation
   3. Övriga uppgifter
3. Viktiga telefonnummer
   1. Fastighetens viktiga nummer
   2. Övriga viktiga nummer
4. Riskbedömning
   1. Slutsatser av faro- och riskbedömningen
5. Skyddschef
   1. Uppgifter under normala förhållanden
6. Säkerhetsarrangemang
   1. Säkerhetsanordningar
   2. Brandsäkerhet
7. Övriga arrangemang
   1. Avfallshantering
8. Riktlinjer
9. Befolkningsskydd

Inledning

Räddningsplanens upprättande, uppdatering och kommunicering är baserade på kraven i räddningslagen (379/2011). I den här räddningsplanen finns förklaringen:

1. bedöma faror och risker ur slutsatserna;
2. säkerhetsplaner för byggnaden och utrymmen som används i verksamheten;
3. information om förebyggande av olyckor samt agerande vid olyckor och farosituationer lämnas till dessa personer;
4. eventuella andra åtgärder i anslutning till objektets egen oberoende risk (räddningslagen 379/2011, 15 §.)

Räddningsplanen ska hållas uppdaterad och den ska kommuniceras på ett nödvändigt sätt till personerna i byggnaden eller ett annat objekt (Statsrådets förordning om räddningsväsendet 407/2011, 2 §.)

I räddningslagen finns även andra krav på säkerheten, varav de viktigaste är:
Byggnadens ägare och förvaltare samt verksamhetsutövare ska för egen del se till att byggnaden, konstruktionen och omgivningen hålls i sådant skick att:

1. risken för att en brand uppstår, uppsåtligt antänds eller sprider sig är minimal;
2. personer som befinner sig i byggnaden kan lämna byggnaden eller räddas på annat sätt vid brand eller annan akut fara;
3. räddningsåtgärder vid brand eller annan olycka är möjliga;
4. räddningspersonalens säkerhet har beaktats (räddningslagen 379/2011, 9 §.)

Följande utrustningar och anordningar ska hållas i funktionsdugligt skick samt underhållas och inspekteras på vederbörligt sätt:

1. släcknings-, räddnings- och bekämpningsutrustning;
2. anordningar som underlättar släcknings- och räddningsarbetet;
3. brandvarnare, larm och andra anordningar som varnar vid risken för olyckor;
4. skyltning och belysning av utrymningsvägar;
5. utrustning och anordningar i skyddsrum (räddningslagen 379/2011, 12 §.)

Byggnadens ägare och förvaltare samt verksamhetsutövare ska för egen del:

1. förebygga att det uppstår bränder och andra farosituationer
2. vara beredd på att skydda personer, egendom och miljön vid farosituationer;
3. vara beredd på att släcka bränder och andra räddningsinsatser, som de självständigt klarar av;
4. vidta åtgärder som säkerställer att utrymning kan ske vid brand och andra farosituationer samt åtgärder som underlättar räddningsinsatsen (räddningslagen 379/2011, 14 §.)

Basuppgifter om objektet

-Huoneistojen vuokraus

Viktiga telefonnummer

Riskbedömning

Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Arviointi on kohdistettu arkisempiin asioihin ja luvun lopussa on esitetty johtopäätökset.

Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.

Vaaratilanteet:

• Tulipalo

• Vesivahinko

• Kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen ja muut vastaavat tapaturmat

• Myrskyvauriot ja muista sääoloista johtuvat vaarat, kuten talvella lumen tai jään putoaminen ihmisten tai omaisuuden päälle tai esimerkiksi piha-alueella puiden kaatuminen kovassa tuulessa

• Ulkoiset vaarat, kuten liikenneonnettomuus lähialueella tai säteily- ja kaasuvaarat

• Katkot tai häiriöt sähkön, veden tai kaukolämmön jakelussa

• Ilkivalta, ryöstö tai murto.

Risk Skäl	Följder	Åtgärder och säkerhetsarrangemang
Tapaturma tai sairauskohtaus Esimerkiksi talvella liukkaus saattaa johtaa kaatumisiin tai kompastumisiin. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Katualueelle voi pudota tavaroita. Henkilökohtaiset sairaudet, kuten epilepsia tai diabetes, voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Erityisesti vanhemmilla asukkailla sairauskohtauksien mahdollisuus kasvaa. Todennäköisimmät tapaturmat sattuvat kuitenkin kotona, esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä. Näitä ovat esimerkiksi pienet palovammat tai viillot. Kotona voi sattua myös sähkötapaturma, jos käytetään viallisia sähkölaitteita tai esimerkiksi kännykän akku vioittuu.	Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. Pienet haverit asuinkiinteistöissä todennäköisiä. Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara.	Asukkaiden havaitessa puutteita, esimerkiksi liukkauden torjunnassa tai rikkinäisiä valoja, tulee niistä ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoon tai yhtiön hallitukselle. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa talvella liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Yleisten tilojen kunnossapidosta huolehditaan ja varmistetaan, että esimerkiksi kulkureiteillä ei ole ylimääräistä tavaraa. Suositellaan että asukkaat hankkivat kotiinsa tavanomaiset ensiaputarvikkeet (laastareita, haavojen hoitoaineet jne) ja opettelevat käyttämään niitä. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.
Vahingonteot, varkaudet Mm. graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot.	Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla olevala puukasa) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat.	Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta vahingossa ovia, esimerkiksi irtaimistovaraston ovea. Lukitukseen ja valaistukseen liittyvät puutteet ilmoitetaan kiinteistöhuollolle.
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto.	Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkilliset tai suunnitellut sähkökatkot eivät lyhytaikaisesti aiheuta asumiseen suurempia ongelmia, mutta pidentyessään hankaloittavat asumista merkittävästi.	Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta asukkaita suositellaan varautuvan niihin kotivaralla, jonka perusajatus on että kaikkien tulisi pärjätä kotioloissa 72 tuntia omavaraisesti. Kotivaraan ja omatoimiseen varautumiseen lisätietoja suomalaisten viranomaisten ja yhdistysten perustamassa 72 tuntia - sivustolla. Jos asukkaalla on vaikeuksia tulla toimeen omatoimisesti, tulee katkotilanteisiin varautua vakavammin ja olla valmiina hakemaan myös ulkopuolista apua. Asukkaiden on hyvä huomioida myös naapurit arjessa. Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon. Vesivuotojen osalta vesikalusteissa on myös linjasulut, jotka on mahdollisuuksien mukaan suljettava välittömästi isomman vahingon estämiseksi.
Vesivahinko Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen).	Mahdolliset omaisuusvahingot	Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, ilmoitetaan puutteista, käytetään kodinkoneita (pesukoneet) vain valvottuina, laitteiden uusimisen myötä suositellaan aina vuotokaukaloa, pidetään sadevesiviemärit kunnossa.
Poikkeustilanteet Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma.	Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi.	Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.
Tulipalo Asuinkiinteistöissä tilastollisesti suurin tulipalojen aiheuttaja on ruuanlaitto, avotulen käyttö sekä viallisten sähkölaitteiden käyttö. Monesti tulipalojen alkamiseen liittyy ihmisen toiminta tai huolimattomuus. Huoneistoissa ja varastoissa on yleensä paljon tavaraa, joka tulipalotilanteessa toimii palokuormana. Toisinaan tulipalo voi aiheutua myös ihmisestä riippumatta, esimerkiksi viallisessa tai huoltamattomassa sähkökeskuksessa (esim. oikosulut). Tulitöiden tekeminen on aina tulipaloriski.	Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot	Avotulen käyttö ja ruuanlaitto vain valvottuna. Rikkinäisten sähkölaitteita ei saa käyttää (tapaturma- ja tulipaloriski). Myöskään isompia kodinkoneita (pesukoneet) ei tule käyttää ilman valvontaa. Asuinhuoneistoihin suositellaan sammutuspeitteiden hankintaa. Yhteisissä tiloissa, porraskäytävissä, kulkukäytävillä ja rakennuksen seinustoilla ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Myöskään sähkötiloissa ei säilytetä ylimääräistä tavaraa. Jätepisteellä jätteet tulee lajitella asianmukaisesti eikä sinne saa jättää huonekaluja, vaan ne tulee hävittää asianmukaisesti. Mahdolliset tulityöt suoritetaan tulityölupaprosessin mukaisesti. Irtaimistovarastoissa ei saa säilyttää palavia aineita. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.

Slutsatser av faro- och riskbedömningen

Kohde on käyttötarkoitukseltaan asuintalo, ja siihen liittyvät arkiset vaarat ja riskit ovat tähän sidottuja. Yleisimmät tapahtumat asuinkiinteistöissä ovat tapaturmia, ja tilastollisesti ne tapahtuvat todennäköisesti asuinhuoneiston sisällä. Normaaliin asumiseen liittyy myös liukastumiset ja kompastumiset piha-alueella tai portaikoissa. Arkijärjen käytöllä pystytään ehkäisemään monia tapahtumia, ja havaituista puutteista tulee aina ilmoittaa eteenpäin.

Skyddschef

Det har utsetts en skyddschef för fastighetesbolaget som för sin del svarar för bolagets säkerhet. Skyddschefen står som föredöme för säkerheten för husbolagets övriga boende. Skyddschefens uppgifter varierar beroende på situationen.

Skyddschef	Olli Kuronen tfn 0447655372 olli.kuronen@niiralankulma.fi

Säkerhetsarrangemang

Övriga arrangemang

Riktlinjer

Befolkningsskydd

Syftet med skyddsrummet är skydda människorna mot ras, explosionstryck, splitter, gas, strålning och bränder. Det finns ett skyddsrum i fastigheten. Det rekommenderas att man väljer en skyddsrumsansvarig och en medhjälpare till den ansvarige. Det är bra om de skyddsrumsansvariga lär sig använda utrustningen i skyddsrummet och hur skyddsrummet ställs i ordning för användning.

I Finlands finns det plats i skyddsrum för cirka 3,8 miljoner människor. Skyddsrummen finns i bostadshus och i andra fastigheter. Utöver skyddsrummen i fastigheter finns det offentliga skyddsrum, t.ex. bergrum.

Under normala förhållanden används skyddsrummen i allmänhet som hobbylokaler, förråd eller för något annat nyttoändamål. Ett skyddsrum ska dock kunna börja användas inom 72 timmar efter myndighetsbeslut.

I skyddsrummet ska man se till att metalldelarna inte rostar, att tätningarna är hela, att utrustningen fungerar och bevaras.

Det finns ett skyddsrum i fastigheten.

Placering	Skyddsklass	Yta	Skyddsplatser	Utrustningens placering
B-talo, K.krs	S1	40 m²	53	Väestönsuoja

Fastighetens skyddsrum är av klass S1. Skyddsrummet av skyddsklass S1 är ett nyare som har byggts efter år 1971 I denna skyddsrumsmodell kan man vistas i långa tider. Skyddsrummet har ett manuellt eller maskinellt luftintag som är försett med förfiltrering och aktivkol-partikelfiltrering.

Myndigheterna ger anvisningar via radion, om man ska förflytta sig till skyddsrummen, och information om vilka skyddsrum människorna ska söka sig till. Förflyttningen till skyddsrum sker således alltid på uppmaning av myndigheterna. Olyckor som sker under normala omständigheter kräver i allmänhet inte att man ska söka skydd i skyddsrum, utan det räcker att man tar skydd inomhus. Det finns totalt 110 000 platser i offentliga skyddsrum i Finland.